JohannaKonttila

Mentaalisesti vahva urheilija osaa käsitellä mediarälläkkää

Ruotsin hiihdon tämän hetken kirkkain tähti Stina Nilsson (23) on kertonut kärsineensä voittamisen pakosta, joka on hellittänyt mentaalivalmentajan avulla (HS 22.2.). Tour de Skillä kolmanneksi sijoittunut ”Super-Stina” kertoo olleensa teininä liian vaativa itselleen ja sattumalta kohdannut mentaalisen valmentajansa Rune Gustafssonin. Yhteistyötä he ovat tehneet jo kymmenisen vuotta.

Kova vaatiminen itseltään on ikään liittyvää ja tyypillistä teineille. Ihmisen ”minuus” kehittyy läpi elämän mutta voimakkaimmin juuri teininä. Mustavalkoisuus ja itsensä piiskaaminen kuuluvat siihen kehitysvaiheeseen. Juuri siksi mentaalinen valmennus on hyvä kytkeä jo varhain osaksi nuoren urheilijan elämää – ilman ongelmasidosta.

Valmennus tukee nuoren kasvupolkua, joka sisältää toivottavasti paljon muutakin kuin vain urheilemista. Nuoruudessa on tehtävä valintoja, joilla on vaikutusta urheilu-uran jälkeiseen aikaan. Tällaisia ovat muun muassa opiskelu ja sen kuljettaminen urheilun rinnalla.

Matkalla määränpäähän oppii tuntemaan itsensä

Mentaalisen valmennuksen avulla urheilija oppii nauttimaan matkastaan kohti määränpäätä. Näin on ollut Nilssoninkin tapauksessa. Henkistä vahvuutta treenataan 24/7, ei vain kilpailua varten - siis treeneissä ja niiden ulkopuolella. Valmiudet ovat olemassa, kun kilpailut koittavat. Miten siinä sitten käykään, minä selviän ja olen arvokas juuri tällaisena. Elämä jatkuu niin voiton kuin tappion jälkeen.

Gustafssonin neuvosta Nilsson piti tourilla mediapaastoa. Se on strategia, joka toimii yhdelle muttei toiselle.

Mediapaastoa ei tarvita, jos mentaalisen valmennuksen ydin on minuuden kasvun tukemisessa. Urheilija oppii suhtautumaan median sanomisiin terveellä tavalla. Hän tietää, mikä on totta ja mikä ei, sekä osaa viedä ajatuksensa muualle.

Jos some on osa urheilijan päivittäistä elämää, miksi yhteyttä ulkomaailmaan pitäisi rajoittaa kilpailujen aikana? Media on osa kupletin juonta, siihen kasvaa. Jos taas urheilija pyörii mediassa saadakseen tietää, mitä hänestä kirjoitetaan, se kielii itsetunnosta, joka on vielä vaiheessa.

Voiko ketään pakottaa keskittymään?

Lähinnä mielenkiinto herää tavassa, jolla Gustafsson mediapaastoa perustelee: ”Kyse on siitä, että Stinan täytyy keskittyä oikeisiin asioihin”.

Keskittymään ei voi pakottaa, ja kukin määrittää itselleen oikeat asiat. Keskittymään pakottaminen on sama asia kuin pakottaisi itsensä nukahtamaan. Ei onnistu.

Keskittyminen on luontaista, kun henkilöllä on sisäinen motivaatio, palo, tekemäänsä asiaan. Keskittymistä voidaan myös teknisesti harjoitella.

Paineet kasataan omassa mielessä

Ajattelukuvio pätee ”paineiden kasaamiseen”. Kiinnittäkääpä huomiota tapaan, miten paineista puhutaan. Loppujen lopuksi kenenkään hartioille ei voi kasata paineita. Paineet ovat ajatuksia, joita sinkoilee omassa mielessä.  Jos niitä ”ei jaksa kantaa”, se tarkoittaa, ettei niitä kenties osaa vielä käsitellä. Se on inhimillistä.

Jos ja kun johto, penkkiurheilija tai kummin kaima pettyy urheilijan suoritukseen, se on hänen oma tunnereaktionsa, joka myös heijastaa pettyjän omaa minäkuvaa. Lausahdus ”pää ei kestänyt” on aivan sanojan ikioma tulkinta.

Sillä ei ole mitään tekemistä urheilijan paineensiedon kanssa.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset